Lapsi olis kiva

Eilen tuli piitkästä aikaa mieleen, että lapsi olis kiva. Tietämättä ajatuksistani, myös mies muisteli kuinka sen lyhyen aikaa kun sisälläni kasvoi jotain, piteli hän sängyssä kättä mahallani. Onneksi kello oli jo niin paljon että nukahdimme asiaa sen kummemmin vatvomatta. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa alkaa valmistautumaan siihen viimeiseen koitokseen. Ajaa alas reumalääkitys, luopua gluteenista ja sokerista, kokeilla joskos viimeisen kerran saataisiin elämää omasta takaa. Muuten edessä on luovuttajan käyttö, mutta sitä en haluaisi ennen kuin viimeisimmästä viimeisimpänä vaihtoehtona. Katsotaan, josko keväämmällä...