Oikeasti onnellinen

Ihana rakas ystäväni joka on elänyt kanssani läpi lapsettomuushoitojen on nyt itse raskaana. Heillä tärppäsi ensimmäisestä ivf:stä. Välillä olen miettinyt että miksi heillä eikä meillä. Helpoimman kautta se ei heillä silti mennyt, kivut olivat kovat ja hyperstimulaation myötä heille saatiin lopulta plussa ja laskettu aika olisi keväällä. Oikeasti olen onnellinen heidän puolestaan ja toivon vain parasta ainakin tällä hetkellä. Viime kesänä jo puhuttiin mahdollisista eri tilanteista/tunteista mitä toinen voi kokea jos toisella onnistuu ja toisella ei. Kaverini juuri kysyi, että eihän hän hehkuta onneaan liikaa niin vastasin, että ei tietenkään! Tuo aika on kuitenkin niin lyhyt, että siitä pitää nauttia kun vielä voi. Turhaa minua on pelätä tai minun takia himmailla, kerron jos alkaa ahdistamaan. Minun aikani hehkuttaa tulee vielä jonain päivänä. Jos en ikinä pääse hehkuttamaan sitä omaa kääröä niin jotain muuta hehkuttaminen arvoista.