Kesäkuulumisia

Onpa viime kerrasta aikaa, mitään ei ole tapahtunut sitten viime kerran. Minusta tuli kummi ja olen tehtävästä ylpeä, misään vaiheessa ei ole tuntunut pahalta/kateelliselta/katkeralta. Häät meillä on muutaman viikon päästä ja toinen osio kesälomasta tulossa myös. Sain viettää mahtavat polttarit, en olisi uskonut, että minulla on olemassa niin paljon ystäviä! Koiranpennusta laitoin alustavan kyselyn, että josko vaikka ensi keväänä meille sellainen suotaisiin ja meidät hyväksyttiin vanhemmiks! Ai niin, en ole tainnut kertoa asiasta vielä edes toiselle osalliselle... Minulla Elämä siis hymyilee edelleen!

Itse sain itselleni diagnoosin jonka mukaan peruna/tärkkelys on minulla tästä eteenpäin pannassa. Alustavasti ainakin on helpottanut ja ruoka tulee nykyään normaalisti ulos eikä mahakivun kera eikä ihan niin vikkelästi kuin aiemmin. Ohutsuoleni kunto oli huono ja siellä ei synny aminohappoja. Nyt kun kolmisen kuukautta olisi kokonaan ilman perunaa/bataattia sekä luontaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla niin pitäisi ohutsuolen alkaa parantua. Syksymmällä lupasi mieskin ryhtyä kokeiluun (kesällä kun tuo oluen piru on niin vaikeaa päihittää) niin josko näiden asioiden myötä jossei muu niin ainakin oma olo/terveys paranisi ja kenties siellä jossain palkintona olisi se toivottu lopputulos. Ehkäpä sitten vaikka alkuvuodesta voisi lähteä siihen viimeiseen julkisen puolen tarjoamaan lapsentekoon koeputken avustuksella. Toivoen, että miehellä olisi enemmän elämää tai sitten kai se on kokeiltava luovuttajaa. Mies olisi halunnut jo lähteä viimeiseen yritykseen ja luovuttajalla, mutta ihme kyllä nyt se olinkin minä joka hannasi luovuttajaa vastaan ja halusin hakea apua vielä muuta kautta. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo. Hiljenen siis taasen toviksi :)